Törmäämme päivittäin tuhansiin kemikaaleihin. Osa kemikaaleista on terveydelle haitallisia ja osasta puuttuu tärkeää tietoa niiden vaikutuksista terveyteen. Siksi omasta kemikaalikuormastaan olisi hyvä välittää.
Keskivertoihminen altistuu joka päivä useille tuhansille kemikaaleille. Saamme niitä esimerkiksi ruoasta, puhdistusaineista ja kosmetiikasta.
– Usein unohdamme, että olemme kaiken aikaa kemikaalien ympäröimänä. Kukaan ei voi täysin välttyä niiltä, Allergia-, iho- ja astmaliiton kemikaaliasiantuntija Sanna Virtanen sanoo.
Esimerkiksi yhdessä kosmetiikkatuotteessa voi olla useita kymmeniä kemikaaleja. Niitä on myös myös rakennusmateriaaleissa, hengitysilmassa ja tekstiileissä.
– Tekstiileissä on valtava määrä kemikaaleja. Ihminen on käytännössä ympäri vuorokauden ihonsa kautta kosketuksissa niihin, Virtanen pohtii.
Vaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin
Suuri osa kemikaaleista on hyödyllisiä, jopa välttämättömiä. Jotkut niistä ovat kuitenkin haitallisia terveydellemme. Ne voivat aiheuttaa esimerkiksi herkistymistä, myrkytysoireita tai häiritä jopa hormonitoimintaamme.
Ongelma on, että kemikaaleista tiedetään liian vähän. Tällä hetkellä markkinoilla on yli 300 000 kemikaalia eikä kaikkien yhdisteiden turvallisuutta voida täysin taata. Lopulliset vaikutukset terveyteen selviävät vasta myöhemmin.
– On hyvä muistaa, että kemikaalien kaikki terveysvaikutukset esimerkiksi hormonitoimintaamme eivät näy heti vaan vasta myöhemmin, Virtanen sanoo.
On jo todettu, että jotkut kemikaalit haittaavat lisääntymistä ja hormonitoimintaa. Lisäksi osa kemikaaleista voi aiheuttaa lihavuutta, käytöshäiriöitä ja astmaa. Viime vuonna alle 3-vuotiaiden juomapulloissa kiellettiin aine nimeltä bisfenoli A, koska sen pelättiin vaikuttavan lasten kehitykseen ja immuunijärjestelmään.
Kun yksi kemikaali todetaan haitalliseksi, sille ilmaantuu nopeasti vaihtoehto.
– Nykyään esimerkiksi urheilujuomapulloissa saattaa lukea, että BPA-vapaa. Näissä tapauksissa BBA on tosin saatettu korvata toisella aineella, jonka vaikutuksista ei ole pitkäaikaista näyttöä, Virtanen pohtii.
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) vuonna 2017 teettämän kyselyn mukaan kemikaalialtistuksesta huolestuneiden naisten osuus on 27 prosenttia, ja miesten 13 prosenttia. Virtasen mukaan omasta kemikaalikuormasta olisi kuitenkin syytä olla huolissaan.
Vaikka suuri osa ei saa kemikaaleista mitään oireita, se ei silti tarkoita, etteikö altistumista haitallisille kemikaaleille tapahtuisi.
Tiesitkö nämä kolme arjen huolta aiheuttavaa kemikaalia?
Arjessa kolme yleistä huolta aiheuttavaa kemikaalia ovat ftalaatit, parabeenit ja bisfenoli A (BPA). Niillä kaikilla on joko todettu tai epäillään olevan terveydelle haitallisia vaikutuksia.
1. Ftalaatit - “Varsinkin lapset ovat riskiryhmää”
Ftalaatit ovat muovinpehmentimiä, joista osa haittaa hormonitoimintaa ja lisääntymistä. Ne ovat osuva esimerkki kemikaaleista, joiden haittavaikutukset tulevat esiin vasta myöhemmin.
– Niistä pitäisi olla huolissaan. Aikuisilla altistumistaso ei usein ylity, mutta lapsilla saattaa ylittyä. Siksi lapset ovat riskiryhmää, Virtanen sanoo.
Ftalaatteja käytetään lisäämään muovien taipuisuutta ja kestävyyttä. Niitä voi olla muun muassa ruokapakkauksissa, hygieniatarvikkeissa, elektroniikassa ja tekstiileissä, kuten esimerkiksi lasten printtikuvioisista paidoissa. Haitallisia ftalaatteja voi löytyä myös vanhoista muovileluista.
Sen lisäksi, että tietyt ftalaatit voivat alentaa hedelmällisyyttä, ne voivat altistaa astmalle, keskivartalolihavuudelle, autismille ja joillekin käyttäytymishäiriöille.
2. Parabeenit ikävässä maineessa
Parabeeneja käytetään säilöntäaineina muun muassa hygieniatuotteissa ja kosmetiikassa. Pari vuotta sitten parabeenit saivat ikävän maineen, kun ne yhdistettiin lisääntyneeseen rintasyövän riskiin.
– Nykykäsityksen mukaan ne eivät lisää rintasyövän riskiä. Lisäksi tämänhetkinen altistumistaso väestössä on niin matala, että parabeenit eivät aiheuttane merkittävää terveysriskiä, tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä sanoo.
Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tieteellinen komitea, Scientific Committee on Consumer Safety (SCCS) on tehnyt kosmetiikkatuotteissa käytetyistä paraabeneista riskiarvioinnin, jonka mukaan tiettyjen parabeenien käyttö kosmetiikassa on turvallista tietyillä pitoisuuksilla.
Tällä hetkellä neljän parabeenin käyttö on kielletty, koska niiden turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa.
3. BPA eli bisfenoli A – suurin altistus ruoan kautta
Kolmas arjessa esiintyvä kemikaali on muovien rakennusaineena käytetty bisfenoli A (BPA), jota löytyy useista muovisista kulutustuotteista. Sitä voi vapautua ruokaan muovisista pakkausmateriaaleista ja säilykepurkeista. Suurin osa ihmisen altistumisesta aineelle tapahtuukin ravinnon kautta.
Tiedot BPA:n vaikutuksista terveyteen ovat vielä epävarmoja. THL:n mukaan eläinkokeissa on todettu, että suuret annokset BPA:ta ovat haitallisia munuaisille ja maksalle sekä mahdollisesti maitorauhaselle.
Näin kevennät kemikaalikuormaasi: Asiantuntija neuvoo kolme helppoa vinkkiä arkeen
On myös mahdollista, että BPA vaikuttaa haitallisesti lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja syövän muodostumiseen. EU ei ota kantaa siihen, miten pienellä annoksella haittoja esiintyy. Se on kuitenkin luokitellut BPA:n ihmiselle lisääntymismyrkylliseksi aineeksi.
Alle 3-vuotiaiden juomapulloissa ja elintarvikepakkauksissa BPA:n on ollut kiellettyä tämän vuoden alusta lähtien. Muissa elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa materiaaleissa BPA:n käyttö on sallittu, mutta BPA:ta saa vapautua vain tietty määrä.
Mistä kaikkialta meihin virtaa kemikaaleja?
Kemikaalit kulkeutuvat meihin kolmea reittiä: ihon, ravinnon ja hengitysilman kautta.
Jos herättyään käy suihkussa ja käyttää shampoota, hoitoainetta sekä pesuainetta, laittaa dödöä, pesee hampaat, rasvaa ihon, meikkaa ja suihkuttaa hiuslakkaa, tulee jo heti päivän ensimmäisen valveillaolotunnin aikana altistuneeksi melkoiselle määrälle kemikaaleja. Keskivertoihminen käyttää 6-20 kosmetiikkatuotetta päivässä.
– Yhdessä yhdessä ainoassa kauneus- tai hygieniatuotteessa voi olla useita kymmeniä kemikaaleja. Pullon ainesosaluettelo pitenee, jos tuoksu on hajustettu, sillä yksi hajuste saattaa sisältää satoja eri tuoksuaineita, Helsingin Allergia- ja astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvoja Merike Laine kertoo,
Ruokaan voi päätyä muovisista pakkausmateriaaleista ftalaatteja tai säilyketölkeistä bisfenoli A:ta. Tutkimusprofessori Hannu Kiviranta THL:stä huomauttaa, että kaikissa muoveissa ei ole käytetty pehmentiminä ftalaatteja.
– Pääsääntöisesti muovi on turvallista. Muovi on inerttiä materiaalia eli se ei helposti reagoi ympäristön kanssa. Silti muoveista irtoaa pikkuhiljaa niihin lisättyjä aineita. Vapautumista ei voi havaita.
Kolmas reitti, jota pitkin kemikaalit meihin siirtyvät, on hengitysilma. Kemikaaleja voi tulla hengitysilmaan esimerkiksi siivoustuotteista, joita ei huuhdella pois. Elektroniikasta ja huonekalujen pintamateriaaleista vapautuu ilmaan muun muassa haitallisia palonestoaineita.
Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus on huolissaan myös hengitysilmamme mikrobeista. Kemikaalien ohella saatamme hengitellä huoneilman mukana muun muassa homeita ja sieniä.
– Sisäilmaongelmat ovat merkittävä terveyshaaste. Miljoona suomalaista kärsii niistä.
EU valvoo, mutta silti kukaan ei voi taata turvallisuutta
EU:ssä käytetyt kemikaalit on pitänyt rekisteröidä kesään mennessä Euroopan kemikaalivirastolle. Listaus kattaa noin 30 000 ainetta, jotka ovat aiemmin olleet markkinoilla ilman tietoa siitä, millaisia varoja niiden käyttöön voi liittyä.
THL:n Kiviranta muistuttaakin, että EU:ssa on tehty paljon töitä kemikaalialtistuksen vähentämiseksi. Hän uskoo, että asiat paranevat turvallisuuden suhteen, mutta kaikkia kemikaaleihin liitettyjä haittaepäilyjä ei silti pystytä testaamaan.
– Lainsäädäntö jatkaa aineiden käytön rajoittamista ja kieltämistä, jos aineen todetaan aiheuttavan merkittävän terveysriskin kuluttajalle. Suomi noudattaa tietysti EU:n lainsäädäntöä kemikaalialalla.
Professori Putus sanoo suoraan, että nykyisellään kukaan ei voi taata kaikkien kemikaalien turvallisuutta, eikä kaikille turvallisia raja-arvoja ole olemassa.
– Kemikaalien haitat huomataan usein vasta sen jälkeen, kun ne ovat olleet jo käytössä ja ehtineet aiheuttaa terveysongelmia.
Lue lisää kemikaaleista:
#kemikaalihaaste – Onnistutko välttämään kemikaaleja arjessasi?
